Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan
*Älyllistä suorituskykyä
*Kykyprofiilia (Vahvat ja heikot taidot)
*Suoriutumisen erityispiirteiden yhteyksiä keskushermoston kehitykseen
Tutkimus tehdään neuropsykologisia testejä, haastatteluja, havainnointia käyttäen. Tutkimuksessa selvitetään lapsen taidollisia valmiuksia eri alueilla (esim. kielellinen kehitys, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus, oman työskentelyn ohjaaminen). Lapsen kykyä toimia ympäristön vaatimusten mukaisesti (koti, päiväkoti, koulu). Lapsen kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta (esim. erityispäivähoito, erityisopetus, neuropsykologinen kuntoutus) Lapsen suoriutumista verrataan hänen ikäryhmänsä lasten suorituksiin huomioiden normaali ikävaihtelu. Tarpeen mukaan arvioidaan myös tunne-elämään, persoonallisuuteen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusta tarvitaan
*Lapsen kehitystason ja erityisvaikeuksien selvittämiseen
*Oppimisvaikeuksien syiden erittelyyn
*Kehityksellisten aivotoimintahäiriöiden diagnosointiin (esi. lievä aivotoiminnan poikkeavuus eli "MBD", kielen kehityksen vaikeudet eli dysfasiat, tarkkaavaisuushäiriöt)
*Selvittämään neurologisten sairauksien ja vaurioiden vaikutuksia älylliseen toimintakykyyn (esim epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttamat aivovammat)
*Aistivammaisen lapsen kehitystä arvioitaessa
*Kartoittamaan tukitoimenpiteiden ja kuntoutuksen tarvetta ja tuloksellisuutta (esim. puhe-, toimita-, ja psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, koulumuotoratkaisut, erityisopetus).
Tutkimuksen suorittaa
Neuropsykologi sairaalassa tai yksityisesti esim. neuropsykologien toimipisteissä tai lääkäriasemalla
Laajan lastenneuropsykologisen tutkimuksen tekemiseen tarvitaan ongelman luonteesta riippuen aikaa keskimäärin 3-6 tuntia. Tutkimus on yleensä käytännön syistä järkevää jakaa useille käyntikerroille.
Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille, ja sopimuksen mukaan myös esim. kouluun tai päivähoitoon. Tutkimukseen voi kuulua myös neuvotteluja opettajien tai muiden lasten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite1.html)
Lastenneuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Kuntoutuksen tarve, edellytykset ja tavoitteet arvioidaan aina ennen kuntoutuksen aloittamista. Tutkimuksen perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma, jota kuntoutuksen edetessä muokataan ajankohtaisia tarpeita vastaaviksi.
Kuntoutuksessa käyvät lapset, joilla on oppimisvaikeuksia (lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen, matematiikka, yleisesti lapsen edellytyksiä heikompi koulusuoriutuminen). Lapset, joilla on häiriöitä kognitiivisten taitojen kehityksessä (kielelliset erityisvaikeudet, nähdyn hahmottaminen ja silmä-käsi-yhteistyön vaikeudet, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjauksen vaikeudet). Lapset, joilla neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyy älyllisen toimintakyvyn erityisvaikeuksia. (esim. epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttaman aivovauriot). Kehitys- ja aistivammaiset lapset, joilla todettu henkisen suorituskyvyn erityisvaikeuksia.
Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Yleisesti kuntoutuksella pyritään lapsen toiminta- ja oppimiskyvyn parantamiseen. Yhteistyö vanhempien, opettajien, avustajien, lastentarhanopettajien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten kanssa on tärkeää.
Kuntoutuksessa harjoitetaan suoraan niitä taitoja, jotka tuottavat lapselle vaikeutta ja/tai ohjataan lasta käyttämään vahvoja taitojaan. Lisäksi kuntoutuksessa aina harjoitellaan yleisiä opiskelutaitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua ja arviointia. Myönteisiä oppimistilanteita luomalla tuetaan lapsen itsetuntoa ja uskoa omaan yrittämiseen.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite2.html)
Pojallamme on aivan ihana neuropsykologi. Käymme yksityisessä neuropsykologikeskuksessa, josta kotikuntamme ostaa neuropsykologipalvelut. Kuopuksemme menee kuntoutukseen aina todella mielellään ja tekee tehtäviä kohtuullisen innokkaasti. Heillä on myös käytössä perinteinen tarrataulu, johon kerätään palkintotarroja ahkerasti tehdyistä tehtävistä. Palkkiona on ollut mm. valinnaisen pelin pelaamista. Poikamme kohdalla pääpaino on lukemisen, kirjoittamisen ja muistin kehittämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti